perjantai 1. helmikuuta 2013

Käydäänkö fi-tunnuksilla kauppaa?

Vastaus on kyllä, mutta missä laajuudessa on paljon mielenkiintoisempi kysymys. Tässä raportissa arvioimme nykytilanteen, ja spekuloimme mihin suuntaan tilanne on kehittymässä tulevina vuosina. 


fi-tunnukset kovassa kasvussa


Ennen verkkotunnuslain voimaanastumista Viestintävirasto myönsi fi-verkkotunnuksia erittäin tiukoin perustein – käytännössä verkkotunnuksen täytyi olla yrityksen koko nimi tai rekisteröity tavaramerkki.

Muita julkaisuja:

Verkkotunnuslain voimaanastumisen myötä vuonna 2003 verkkotunnusten
rekisteröinti helpottui, ja vuoden 2006 uudistuksen myötä myös
yksityishenkilöt saivat mahdollisuuden fi-tunnusten rekisteröintiin.

Lähde: www.domain.fi

Taulukosta nähdään selvästi kuinka fi-tunnusten rekisteröinti kasvoi "rähjähdymäisesti" vuonna 2003 kun verkkotunnuslaki astui voimaan, ja merkittävästi vuonna 2006 kun siitä laajennettiin. Kautta linjan vuosittainen kasvu on ollut vahva, ja kasvautrendiä vahvistaa entisestään vuosi 2012 jolloin myönnettiin peräti 51 726 uutta fi-tunnusta.

fi-tunnus on siis kovassa suosiossa, emmekä näe mitään syytä miksi kasvu ei voisi jatkua samassa suunnassa myös tulevina vuosina.

Verkkotunnuslaki ja fi-tunnusten myynti


Miten sitten Verkkotunnuslaki suhtautuu fi-tunnusten myyntiin? Verkkotunnuslaki ei suoraan kiellä fi-tunnusten myymisen, mutta fi-tunnusten hankkiminen jälleenmyyntitarkoituksessa ei ole sallittua. Lailla pyritään ohjamaan fi-tunnuksia Suomalaisille joilla on perusteltu tarve tunnuksen käyttöön, ja se on mielestämme aivan oikea,  mutta asiaan liityy muutamia haasteita:

  1. fi-tunnusten rekisteröinti ja ylläpito on halpaa ja vaivonta, jolloin kynnys rekisteröinnille on todella matala. Tässä piilee siis se "riski", että rekisteröintejä tehdään väärillä motiveilla. 
  2. Rekisteröintiä ei aktiivisesti valvota koska se olisi käytänössä äärimmiäsen haastavaa (tai ainakin aikaavievää), ja lisäki Ficoran velvoitteet, valtuudet ja resurssit ovat rajatut.  
  3. Verkkotunnuslain rikkomisesta pitää olla vahvat todisteet/näytöt, ja vaikka niitä löytyisikin mahdollisiin siirtoihin/peruutuksiin saattaa mennä paljon aikaa.
Yllämaintuista syistä on siis olettettavaa, että osa fi-tunnuksista hankintaan vastoin verkkotunnuslakia eli puhtaassa jälleenmyyntitarkoituksessa, ja juuri näin tapahtuukin. Edellytäen että haltijalla on oikeudet tunnukseen, kaupankäynnissä ei ole mitään kyseenalaistavaa tai väärää, mutta jos kyseessä on haltija joka on hakee maksimaalisen tuoton, verkkotunnuslain toimivuus joutuu punnitukseen. 

Toistaiseksi "vain" 310 000 fi-tunnusta on rekisteröity ja houkuttelevia vapaana olevia tunnuksia löytyy vielä paljon, joten kovin vilkkaaksi kaupankäynti tuskin muuttu lähiaikoina. Myös ns. peruutusvaatimusten marginaalinen määrä indikoi että veristä taistelua fi-tunnuksista ei ainakaan vielä tarvitse käydä. Ficora käsittelee vuodessa reilut sata peruutusvaatimusta, eli suhteellinen osuus myönnetyistä fi-tunnuksista on ainostaan 0,03-0,04%. Käsiteltävistä peruutusvaatimuksia noin 40% menevät läpi, ja käsittely kestää yleensä 1-3 kuukautta. 

Kehityssuunta


Muutosta on kuitenkin odotettavissa, ja tulee olemaan mielenkiintoista seurata miten fi-tunnusten potentiaalinen jälkimarkkina kehittyy kun rekisteröintien määrä jatkaa kasvamistaan, ja vapaiden tunnusten määrä vähenee.

Jos nykyinen kasvutahti jatkuu, Suomessa on seitsemän vuoden sisällä yli mijoona myönnettyä tunnusta, ja sen seurauksena on syntynyt jälkimarkkina myös fi-tunnuksille. 

Ficora ja Verkkotunnuslaki vaikuttavat suoraan kehityksen suuntaan, mutta myös muiden päätteiden suosio vaikuttaa fi-tunnusten suosioon.

Ennustaminen on miltei yhtä helppoa kuin jälkiviisaus, joten piirrämme kolme mahdollista skenaariota:


  1. Verkkotunnuslaista poistetaan jälleenmyynnin rajoitus ==> Tämä merkitsisi todennäköisesti sitä, että jälkimarkkina kehittyisi ja kasvaisi nopeasti ja tilanne olisi nopeasti samankaltainen kuin esimerkiksi Ruotsissa .se ja .nu tunnusten kohdalla. 
  2. Verkkotunnuslaakin ei tule muutosta ==> Kehittyy jälkimarkkina joka kasvaa samaan tahtiin kuin vapaiden tunnusten määrä vähenee.  Verkkotunnuksia pyritään samaan haltuun oikeusteitse (Ficoran kautta), mutta haltuuntotto tapahtunee kasvavassa määrin suoran kaupanteon muodossa.
  3. Ficoran rekisteröintimaksuja nostetaan merkittävästi ==>  Kasvu ja jälkimarkkinnan kehittyminen hidastuu merkittävästi. Esimerkkejä löytyy muutamista maista jossa rekisteröintimaksu on moninkertainen fi-tunnuksiin verrattuna.
  4. Verkkotunnusten rekisteröintivaihetta valvotaan ==> Jos rekisteröintivaihetta valvottaisiin aktiivisesti olisi todennäköisetä että väärinkäytökset voitaisin estää.  Käytännössä toteutus lienee kuitenkin liian vaikea. 

Monelle verkkotunnuslain tiukentaminen ja/tai hintojen nostaminen tuntuisi helpolta vaihtoehdolta mutta se ei välttämättä ole niin yksinkertaista. Jos fi-tunnuksen rekisteröinti/haltuunotto menee liian kalliiksi tai hankalaksi asiakkaat suuntavat katseensa toisiin vaihtoehtoihin: päätteitä löytyy teoriassa miltei 300, ja satoja uusia ns. geneerisä (new gTLD) päätteitä julkaistaan tämän vuodena aikana. Ficoran tavoite on kaksijakoinen: toisaalta halutaan että fi-tunnukset pysyvät suosiossa, mutta niitä ei kuitenkaan haluta kokonaan vapauttaa "kauppatavaraksi". Verkkotunnuslakiin on odotettavissa muuutoksia tämän vuoden keväällä, joten kovin kauan meidän ei tarvitse jänntitää.


Suosituksemme


Suosituksemme on yksinkertainen: jos sinulla on tarve ja perusteltu syy (verkkotunnuslakia noudattaen), hanki fi-tunnus nyt kun se on vaivatona ja edullista. Mielestämme nykyinen malli on vääjämättä muutoksen edessä.


DISCLAIMER: Qlikk Media noudattaa tarkasti Suomen verkkotunnuslakia, ja välitystoiminnassamme keskitymme pääsääntöisesti muihin kuin fi-tunnuksiin. Pyrkimyksemme ei ole edistää fi-tunnusten kaupankäyntiä tai jälkimarkkinnan synnyttämistä tai sen kehittymistä.